Festivaalit, joilla kalja on pääasia ja halvinta IPAa kantakaupungin alueella

Täydellinen festivaali on aikuiseen makuun sopiva. Sellainen, jossa ei tarvitse stressata yhdenkään bändin näkemisestä, jossa olut ei ole lieveilmiö vaan pääasia ja jossa kaikki typerä ylimääräinen sähellys – kuten kossuminigrippussin asettelu sepalukseen – on karsittu pois. Sellainen festivaali oli ajoittain keski-ikäisiä ja raveille ominaisia piirteitä kontolleen ottanut Suuret oluet, pienet panimot –pienpanimojuhla.

BOSA:n tiedotus vieraili kyltymättömän janon autuudessa Helsingin Rautatientorilla 26.7. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa, ja Helsinki oli kiertueen viimeinen etappi. Aiemmin kesällä Suuret oluet, pienet panimot nähtiin Tampereella sekä Lahdessa. Käsityöoluiden juhlassa oli mukana Helsingin päässä 19 kotimaista yritystä, jotka toivat hurahtaneille maisteltaviksi noin 150 kotimaista pienpanimotuotetta.

sopp

Kuulopuheet kertoivat torstaina tapahtumajonojen Rautatientorilla ylettyneen Aleksanterinkadulle saakka, joten toimitus suuntasi hellehelvetin täpärästi väistäen paikalle vasta lauantai-iltana. Vaikka tämänkaltainen liike takasi miellyttävät olosuhteet, oli parhaat riistetty päältä päättöpäivään mennessä. Laukka-askeleeni kohti Beer Huntersin pistettä Simcoe Saisonin maku jo suussa hellivänä odottaen eivät vieneet minua minnekään. Beer Hunter`s oli ehtinyt tyhjentämään juomavarastonsa ja poistunut paalupaikalta.

Pettymystä korvattiin allekirjoittaneelle uuden tulokkaan, Maku Brewingin, tiskillä. Vahvasti humaloitu India Pale Ale edusti lajissaan mieleenjäävän karamellisena ja makeana. Liekö hedelmällisyyttä jopa aavistuksen liikaakin? Seuralaiselleni kerroin maistavani yhdellä kulauksella kymmentä eri hedelmää: ananasta, persikkaa, mangoa, rypälettä, jopa appelsiinia.. Erittäin vahva IPA joka tapauksessa.

makubrew

Sitten oli aika sahdin. Eikä minkä tahansa sahdin, vaan Sori Brewingin Vientiassistentti Islay Sahdin (Ruosniemi), jota vielä hanassa sattui onneksi olemaan jäljellä. Koska sahtitietämykseni kulkee juomallekin ominaisen värin, mudan, tasolla voin vain todella että oli tosi herkkua. Juomaa voisi kuvata korskeaksi, erittäin täyteläiseksi ja jossain kohtaa hedelmäiseksikin. Islay viimeisteli komeuden. Sahtia hörppiessä tuli myös kyseltyä Sori Brewingin Pyryn mietteitä tapahtumasta.

pyry1

”Nämä tuovat yhteen ihmisiä ja panimoita sekä kannustavat juomaan parempia oluita. Panimoille tämä on niitä harvoja paikkoja, joissa panimot ehtivät juttelemaan keskenäänkin jotain”, Pyry tokaisi. Koska pienpanimokenttä ei Suomessa ole laaja, tuntevat panimot toisensa hyvin. Panimojen välisen yhteistyön hän toivoisi kuitenkin lisääntyvän Suomessa; tämä helpottaisi huomattavasti pienpanimona toimimisen antoisaa, mutta raskasta arkea.

sopp2

Vierailu festivaalilla päättyi hieman laiskanpuoleiseen valintaan, Bryggeri Helsingin IPAan. Juoma itsessään täytti keskinkertaisesti lajityypin kriteerit, mutta jäi aavistuksen yksiulotteiseksi. Jos kokemukseen ainutlaatuisuutta haluaisi lisätä, väittäisin tuon kuuden euron arvoisen puolilitraisen tuopillisen olleen auttamatta halvin Helsingin kantakaupungialueella juotu IPA aikoihin.

Miira K