Kapinallista olutta (ja se #viskigate jäillä)

Kaapelitehtaalla väreilee hitaan sunnuntain tunnelma. Lauantaina keltaista lehdistöä kohuttaneista viskigatejonoista ei ole sunnuntai-iltana tietoakaan. ”Mä oon täällä jo kolmatta päivää”, huikkaa vieressä seisova kävijä väsyneesti.

Tapahtuma nousi julkisuuteen, kun aluehallintovirasto (avi) määräsi poistamaan viski-sanan tapahtuman alkuperäisestä, Olut & Viskiexpo -nimestä. Avin kerrotaan myös puuttuneen yksityishenkilöiden blogikirjoitteluun. Tapahtumaa edeltäneiden parin viikon aikana sosiaalisen median päivityksiä hashtagilla #viskigate on kertynyt tuhansia. Bosakin taisi tekaista muutaman. Viskikohu on oivallinen esimerkki ristiriitaisesta kieltomarkkinoinnista, mikä toimi lankeemuksenkin aikana.

Olut Expon teemana on tänä vuonna osuvasti ”Juodaan vähemmän, maistellaan enemmän”, jota tukee myös tapahtuman hintapolitiikka. 15 cl:n maistelulasillinen olutta kustantaa 2-3 euroa, viskimaistiainen (1 cl) euron verran. Maistelun ja panimoiden jututtamisen lisäksi messuilla tarjotaan tietoiskuja, keskustelua ja tasting-tilaisuuksia. Näytteilleasettajia tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 30, mikä ylitti viime vuoden.

viskigate

Kesäiseen SOPPiin verrattuna tapahtuman käytännönjärjestelyt on organisoitu paremmin. Henkilökuntaa, puhtaita laseja ja wc-tiloja riittää, eikä käteisen kantamiselle mukana ole tarvetta – maisteluannokset maksetaan poleteilla, joita voi lunastaa erilliseltä tiskiltä. Kaikkia hymyilyttää: henkilökuntaa, panimojen edustajia ja expokävijöitä.

Sunnuntai-iltana miltei jokaiselta näytteilleasettajalta on loppunut ainakin yksi tuote, mutta se on ymmärrettävää. Lasiin kaatuu silti muutama helmi. Maistelukierros alkaa Sierra Nevada Brewing Co:n Hoptimumilla. Tämä juoma ratsastaa humaloinnillaan; potkua on päälle 10 prosenttia. Hoptimum osoittautuu kierroksen huomion arvoisimmaksi tuotteeksi. Raskasta humalaa tasapainottaa trooppisen kukkainen keveys, eikä makeutta ole pisaraakaan liikaa. Jos jotain tältä kalifornialaiselta panimolta tulee maistaa niin Hoptimumia.

Muita mieleen jääviä tuotteita ovat Suomenlinnan Panimon Old Greig, La Trappe Isid’or ja Sori Brewingin What is my name? Black IPA. Belgiherkku Isid’or on lakritsinen, konjakkinen, miltei liköörinen pale ale. Makeuttakin on sen verran, että juomaa voisi tuhdissa humalassa erehtyä luulemaan siideriksi. Sori Brewingin tulokas, musta ipa, kuvastaa Sorin poikien mukaan sitä, kuinka Suomessa asioista ei saa puhua enää niiden omilla nimillä. Olut on ”keskisormi virkamieskyräilylle ja kabinettipäätöksille”. Tuote yhdistääkin kaksi tämän hetken trendiä: aina yhtä nousussa olevan ipan sekä ylisääntelylle vittuilun. Brewdogin Päivin aloittamalle tielle ei näy loppua; olut on myös kapinaa. Itse juoma on erittäin paahteinen, vahvan ruisviljan ansiosta jopa vatsanalusta täyttävä. Black IPA on perinteikkäästä Indian Pale Alesta kaukana.

viskigate2

Kaikessa ajankohtaisuudessaan Olut Expo onnistui – osin tuurin, osin julkishallinnon käymän dialogin absurdiuden vuoksi – lisäämään tietoisuutta ja nostamaan profiiliaan myös valtavirrassa. Onkin kiinnostavaa, kuinka alun perin marginaalimpi, lähinnä ammattilaisille ja harrastelijoille suunnattu tapahtuma, päätyi koko kansan sydämiin. Olut Expon järjestäjä Mikki Nyman kiittelikin Ylen haastattelussa kohun virittämää alkoholikeskustelua, joka lämmitti tunnelmaa myös Kaapelitehtaalla: ”Oli niin sanotusti nostettu kissa pöydälle. Se vaikutti positiivisesti tapahtuman ilmapiiriin, asiakkaisiin ja näytteilleasettajiin”.

Miira K